Etusivu -

Eat@Work-loppujulkaisu

Syö hyvin - työntekokin maistuu

Hankkeen loppujulkaisusta löytyvät muun muassa hankkeen tausta, toteutus ja tarkat tulokset. Lisäksi siinä on hankkeen asiantuntijoiden johtopäätöksiä hankekokemusten ja heidän ammatillisten näkemysten myötä.

Hyvä ravitsemus - työhyvinvoinnin, terveyden ja elämänlaadun perusta

Hyvällä ravitsemuksella on oleellinen merkitys henkilöstön työhyvinvointiin ja tuottavuuteen työpäivien aikana - myös heidän terveyteen ja työkykyyn pitkällä aikavälillä. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan vain noin joka viides työikäinen syö ravitsemussuositusten mukaan (Ravitsemus Suomessa FinRavinto 2017 -tutkimus).

Työelämän laatuun panostaminen tuottaa tuloksia

Työntekijät, joiden hyvinvointi työssä on korkealla tasolla suoriutuvat työstään hyvin. Inhimmillistä tuottavuutta voidaan lisätä edistämällä henkilöstön hyvinvointia (Tyytyväinen työntekijä - tuottava työntekijä -malli / Nielsen ym 2017). Työympäristö ja siellä vallitseva ruokailuympäristö, tavat ja ruokakulttuuri vaikuttavat työntekijöiden ruokailutottumusten kehittymiseen. Työn rytmittäminen, säännöllinen syöminen ja ravitsevat ateriat tukevat työssä jaksamista. Lisäksi ne edistävät sekä sosiaalista että psyykkistä hyvinvointia (Työikäiset - Ruokavirasto).

Kannustamalla terveelliseen ravintoon ja ruokailutottumuksiin voidaan edesauttaa työntekijän jaksamista, myös etätyöolosuhteissa. Ne työntekijät, jotka käyttävät hyväkseen työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta työpaikkaruokailuun, syövät usein terveellisemmin kuin esimerkiksi omia eväitä nauttivat.

Vireys ja jaksaminen vaikuttavat työkykyysi ja siihen, tuleeko työ tehtyä hyvin ja laadukkaasti.

Aivot ovat komentokeskus

Säännöllisellä ateriarytmillä saavutetaan tasainen verensokeri, joka pitää aivot toiminnassa. Lisäksi sillä tuetaan aivoterveyttä. Sopiva ateriarytmi on syödä noin 3-4 tunnin välein, yhteensä 5-6 syömiskertaa päivässä.

Ruokavaliolla vaikutetaan mielialaan. Aivoterveydelle hyvä pohjoismainen ruokavalio sisältää runsaasti ja värikkäästi kasviksia sekä hedelmiä. Lisäksi ruokavaliossa olisi hyvä olla kasviöljyä, kalaa, vaaleaa lihaa, vähärasvaisia maitotuotteita, pähkinöitä ja täysjyväviljaa.

Katso video, jossa ravitsemustieteen, neurologian ja työelämän asiantuntijat antavat tietoa sekä vinkkejä ruuan ja ruokavalion vaikutuksista sekä merkityksestä vireyteen ja jaksamiseen.

Suosi hyviä rasvoja. Hyviä rasvan lähteitä ovat kasviperäiset öljyt (rypsi- tai oliiviöljy), kala, pähkinät ja siemenet. Esimerkiksi kalaa kannattaa syödä pari kertaa viikossa. Leivän päälle suositellaan vähintään 60-70 % kasvimargariinia. Välipalapähkinät lisäävät hyvien rasvojen saantia. Niitä pieni kourallinen päivässä on riittävä määrä.

Muista 1+1+1 -sääntö.

Yksi osa on kasvista, hedelmää ja marjaa. Kasvisosa voi olla esimerkiksi hedelmä, leivän päällä olevat vihannekset tai marjoja puurossa.
Yksi osa on täysjyväviljaa, josta saa paljon kuituja ja myös proteiinia, jotka pitävät nälän pitempään loitolla.
Yksi osa on jotain hyvää proteiinin lähdettä. Tällaisia ovat maitotuotteet tai kasviproteiineista valmistettuja soijajuomia ja -jogurtteja, kananmunaa, pähkinöitä tai leivän päälle leikkeleitä.

Tankkaa ja tuuleta ajatuksiasi tauoilla. Säännöllisten taukojen pitäminen on tärkeää. On hyvä irroittaa itsensä työteosta hetkeksi, mennä nauttimaan lounasta tai välipalaa muualle työpisteestä. Aivot tarvitsevat energian lisäksi ajatusten hetkellistä rentouttamista, jotta taas niitä voi kuormittaa.

Eat@Work-kauppakierros

Kauppareissu on mahdollisuuksien maailma, valittavaa riittää.

Katso video: Tällä videolla annetaan vinkkejä mihin kannattaisi kiinnittää huomiota ostoksia tehdessä. Lisäksi esitellään yksinkertainen Eat@Work-ostoskorimalli.

Tulokset kertovat vaikuttavuudesta

Kohderyhmän lähtötilanne ja alkukartoitus

Eat@Work-hankkeeseen osallistui yhteensä 103 työntekijää kymmenestä eri pk-yrityksestä Satakunnan alueelta. Osallistujien keski-ikä oli 42 vuotta ja osallistujista noin puolet olivat miehiä ja puolet naisia. Mukaan tulleiden yritysten toimialat vaihtelivat paljon.

Kaikille työntekijöille tarjottiin laajat alkukartoitukset ja terveydenhoitajan tapaaminen ennen ravitsemusohjauksia. Näissä kartoituksissa selvitettiin muun muassa työntekijöiden työ- ja toimintakykyä, työn imua, terveyttä ja ruokailutottumuksia erilaisilla kyselyillä.

Kokonaisuudessaan työntekijöiden työ- ja toimintakyky sekä työn imu olivat hyvällä tasolla. Työ- ja toimintakyvyn heikoin osa-alue oli yleisesti mielen osa-alue. Osa työntekijöistä ohjattiin omaan työterveyshuoltoon jatkotutkimuksiin mm. uniapneaepäilyn, uupumuksen tai fyysisten oireiden vuoksi.

Jokainen osallistuja sai neljän kuukauden aikana kaksi henkilökohtaista ravitsemusohjaustapaamista sekä mahdollisuuden osallistua ryhmämuotoiseen ravitsemusohjaukseen. Ennen ravitsemusohjauksia työntekijöiden ruokailutottumuksia ja ravintoaineiden saantia selvitettiin erilaisilla kyselyillä ja 3 päivän ruokapäiväkirjoilla.

Osallistujien ruokavaliosta ja työaikaisesta ruokailusta nousi esiin erilaisia haasteita. Osallistujista 85 % sai suolaa yli suositusten (< 5 g/pv). Lisäksi osallistujat saivat alle suositusten useita eri ravintoaineita, kuten kuitua (70 %, ≥ 25 g/pv), folaattia (70 %, ≥ 300 µg/pv) ja D-vitamiinia (63 %, ≥ 10 µg/d). Epäsäännöllinen ateriarytmi, lounaan yksipuolisuus, välipalojen unohtuminen ja elintarvikkeiden ravitsemuksellinen laatu nousivat eniten esiin ravitsemusohjauksessa.

Ateriarytmi, ravintoaineiden saanti ja työaikainen vireys paranivat

Ravitsemusohjausjakson jälkeen osallistujien itse arvioima ruokavalion laatu ja ateriarytmi paranivat merkittävästi. Monet lisäsivät iltapäivään välipalan ja väriä lisättiin runsaammin lautaselle.

Ravintoaineiden saannissa näkyi lukuisia positiivisia muutoksia, muun muassa C-vitamiinin, kuidun, folaatin, E-vitamiinin ja kaliumin saannit nousivat tilastollisesti merkitsevästi.

Osallistujat raportoivat myös työaikaisen vireyden sekä yleisen hyvinvoinnin/olotilan parantuneen. Lisäksi noin puolet kokivat ruokavaliomuutosten vaikuttaneen työkykyyn ja työhyvinvointiin. Työn- ja toimintakyky sekä työn imu paranivat tilastollisesti merkitsevästi.

Ravitsemusohjaukselle selkeästi tarvetta

Valtaosa osallistujista oli erittäin tyytyväisiä saamaansa henkilökohtaiseen ravitsemusohjaukseen ja ryhmämuotoiseen ohjaukseen. Palautteiden mukaan vastaavia hankkeita kaivataan lisää, ja vaikutukset näkyvät omassa arjessa selkeästi;

”Itselläni tämä avasi silmiäni siitä, miksi olen joko jo työpäivän aikana- tai kotona työpäivän jälkeen väsynyt - en syönyt tarpeeksi. Olen huomannut muutamassa viikossa välipalojen sekä lounaan tärkeyden ja vaikutuksen energiatasooni. Tästä iso kiitos! En tajunnut itse, että saamattomuus johtui vähäisestä energiamäärästä ja annoksieni sisällöstä.”

”Jatkakaa vain hankkeen kehittämistä, sillä tämänkaltaista muutosta tarvitaan laajalti suomalaisissa työpaikoissa ja ihmisten arjessa.”

Ohjauksen tukena mobiilisovellus ja esitteitä

Hankkeessa tuotetut materiaalit, Eat@Work-mobiilisovellus ja toimintamallit ovat edistäneet ravitsemusohjauksen vaikuttavuutta.

Hankkeessa kehitetty mobiilisovellus koettiin helpoksi keinoksi seurata omia ruokailutottumuksia. Omien aterioiden kuvaamista pidettiin nopeana tapana tallentaa syödyt ateriat. Henkilökohtaiseen ravitsemusojaukseen tuotetut materiaalit, kuten välipalaesitteet, ovat tukeneet ravitsemusohjausta ja toimineet hyvänä työkaluna osallistujille.

Hankkeessa kehitettyä ravitsemusohjausmallia voidaan jatkossa käyttää ja hyödyntää työikäisille toteutettavassa ryhmämuotoisessa ravitsemusohjauksessa, kun tavoitteena on parantaa työikäisten ravitsemuksen laatua ja työaikaista ruokailua.

Eat@Work-mobiiliapplikaatio on kenen tahansa saatavissa jatkokehitykseen ottamalla yhteyttä hankkeen projektipäällikköön Taina Jyräkoskeen tai RAVI-hankkeen projektipäällikköön Susanna Kunvikiin (etunimi.sukunimi@samk.fi).

Lisäksi ohjauksen tukena vapaasti hyödynnettävät Eat@Work-hankemateriaalit löytyvät Materiaalipankki-sivulta https://www.eatatwork.fi/materiaalipankki/

Osallistujakokemuksia

Katso video: Myyntipäällikkö Kari Kujansuu kertoo miten ravitsemusohjaus tehosi häneen.

"Aamupala on paljon runsaampi nykyään, ei ole pelkkä kaksi kuppia kahvia kun lähtee tuonne maantien päälle. Aamu lähtee paljon reippaammin käymään ja sitten tasapainottaa pitkin päivää syömistä, niin jaksaa paljon paremmin."

Katso video: Potkurilaitevalmistaja Steerpropin edustaja Terhi Vanhatalo kertoo miten ravitsemusohjausteema otettiin heidän henkilöstössä vastaan ja millaisia palautteita on tullut.

"Tosi monen kanssa ollaan puhuttu siitä, että kuinka hienoa on ollut se, että ei ole ollut kyse siitä, että puunnitaan tota ja punnitaan tätä ja ollaan orjallisia sille, että mitä syödään ja lasketaan niitä kaloreita, vaan kyse on niistä arjen piennistä asioista.

- Parempaa työhyvinvointia ja työkykyä ravitsemuksella -

Yhteistyössä